torstai 30. lokakuuta 2014
Throwback Thursday: Intervallitreeni - porrasjuoksu
Ajatus Throwback Thursdayn toteuttamisesta on pitkään ollut mielessäni ja vihdoin sain aikaiseksi toteuttaa sen. Koska olen aiemmin kirjoittanut kahta blogia, nappailen aina torstaisin mukaan yhden vanhan postauksen jommastakummasta blogistani. Näin pääsette myös torstaisin tutustumaan vanhoihin kirjoituksiini, mikäli ette ole sattuneet vanhoja blogejani lukemaan. Tänä torstaina aloitamme postauksella vanhna treeniblogini puolelta:
Kävimme eilen Suvin kanssa Malminkartanon täyttömäellä juoksemassa hieman portaita. Malminkartanonhuippu on 90 metriä korkea täyttömäki, joka koostuu rakentamisen ylijäämämassoista. Kasasta löytyy niin autonrenkaita kuin elektroniikkaa soran ja hiekan lisäksi. Portaita mäenpäälle on yhteensä huikeat 426 kappaletta.
Portaat ovat selkeästi suosittu treenikohde. Meidän lisäksi huipulle oli monenlaista pyrkijää. Oli niin junnusäbäjengiä kuin hupikävelijöitäkin. Törmättiin myös ilmeisesti paikalliseen teräsmummoon joka korkeasta iästään huolimatta paineli portaat ylös järkyttävän nopeaa tahtia ikäisekseen. Katseltiin myös mummelin menoa alas ja kyllä siinä oli ihminen hyvässä kunnossa. Todettiin että siihen tähdätään itsekin.
Juostiin portaat yhteensä 3 kertaa ylös eli kokonaisaskelmia meille kertyi 1278 kappaletta. Ensimmäisellä kerralla pingoimme melkein koko osuuden ylös kerralla, mutta parilla seuraavilla kerroilla pysähdyimme hieman tasaamaan sykettä välissä kahdelle "levähdyspaikalle". Mitään pitkiä taukoja ei pidetty vaan ainoastaan sen verran että syke laski 170 johonkin 140 ja sitten taas menoksi.
Jättärin päällä meitä odotti upeat maisemat ja kotikin näytti olevan yllättävän lähellä kun sitä tuolta mäen päältä katseli. Näkyypä tuolta ylhäältä Vuosaaren satamaankin asti.
Aina kun oli aika palata alas, emme käyttäneet portaita, sillä itse ainakin pelkäsin nokittavani alas. Mäen toisessa reunassa menee lenkkipolku alas, jonka sitten hölkkäilimme tai kävelimme ennen uutta nousua. Yhteensä tosiaan teimme 3 reissua ylös ja aikaa meillä tähän meni n. 55 minuuttia. Vähemmällä kuvaamisella olisi toki mennyt vähemmän aikaa, mutta pitihän maisemistakin keretä nauttia. Kaloreita kului hieman yli 400 ja kyllä treeni tuntui tosissaan.
Meistä kumpikaan ei ole kauhea intervallien ystävä, mutta sovimme että voisimme ottaa nämä treenit vakkarina mukaan treeniviikkoon. Ensi viikolla suunnitelmissa on seuraava reissu ja aiomme myös raahata pikkusiskoni mukaan.
Tämä treeni sopi oikein hyvin meille molemmille vaikka olemmekin melkoisen eri kunnossa. Kuitenkin kun kumpikin malttaa mennä omaan tahtiin niin hyvä tulee. Mäellä näkyi monenlaista kuntoilijaa, mutta kaikkia yhdisti se piirre että jokainen oli aivan loppu huipulle päästyään. Suosittelen kyllä kaikille haastetta kaipaaville kuntoilijoille kokeilemaan porrasjuoksua. Ei mitään herkkua, mutta lopussa fiilis palkitsee kyllä!
Onko teillä kokemusta porrasjuoksusta sekä intervalleista?
torstai 30. lokakuuta 2014
Phone Pics
Kaivelin iPhoneni kuvakansiota aikani kuluksi ja sieltähän löytyi paljon sellaisia kuvia, jotka olin alunperin ajatellut liittää johonkin postaukseen, mutta kaikki kuvat olivat sitten jääneet roikkumaan ilman sen kummempaa tarinaa. En ole aiemmin toteuttanut näitä kännykuva-postauksia, joten tässä sitten satunnaisia kuvia pitkänkin ajan takaa.
1. Maailman typerin kuvauksen aihe, nimittäin Starbucks-kahvi. Tästä otin kuvan siksi, että ensinnäkin tästä kahvista tulee mieleen joulu ♥ ja onhan tuo ihan sairaan hyvääkin // 2. Sykemittarin lukemat parin viikon takaisesta Megazonen jäsenillasta // 3. Bikinichallengen yhteistreeneistä Tampereelta Satu Kalmin ja Jutta Gustafsbergin kanssa // 4. Vanhoissa lenkkimaisemissa Tampereen Ratinanrannassa ♥
1. Lintsin valokarnevaalit ja Kehrä. Kylmästä säästä huolimatta oli ihana käydä vielä pyörimässä laitteissa ja etenkin Kehrässä, johon uskaltauduin ensimmäistä kertaa vasta tänä kesänä // 2. Gant Homen Showroomilta ihania torkkupeittoja ♥ // 3. ja 4. Blues-Sport-jääkiekko-ottelusta, matsi oli niin puuduttavaa katsottavaa, että heinäkuusta kestänyt alkoholilakko katkesi viinilasilliseen.
1. Kokeilin värjätä latvat kirkkaan pinkeiksi BIozellin Colormaskilla. Väri tarttui hyvin, mutta haalistui jo ensimmäisen pesun jälkeen. // 2. Tangle Teezerin uuden föönausharjan lanseeraustilaisuudesta on vielä tulossa lisää kuvia, kyseessä aivan erilainen harja kuin nämä aiemmat. // 3. Tankotanssimassa jälleen kerran. // 4. Kävimme pitkästä aikaa myös keilaamassa ja onnistuin jopa voittamaan yhden pelin. Keilausennätykseni on muuten 172 pistettä.
Nyt kun kello lähentelee taas puoltapäivää, on aika lopettaa koneella hengailu mm. blogien parissa ja on aika avata Battery ja ryhtyä kirjoittamaan opinnäytetyötä. Eilen koin pitkästä aikaa suorastaan huuman opparin kirjoittamiseen, mutta huuma katkesi siihen, että täytyi lähteä töihin. Arvatkaa vaan saanko tänään enää kiinni siitä samasta fiiliksestä sitten, todennäköisesti en. Illalla vuorossa on myös töitä Fressin puolella, kun pari asiakasta pääsee treenaamaan kanssani.
tiistai 28. lokakuuta 2014
Elektroninen urheilu eli eSports
Elektroninen urheilu eli tutummin eSports on pitkäaikaisin harrastus ja ainoa laji, jota en ole malttanut lopettaa kesken. Perinteisen urheilun puolella on tullut kokeiltua niin tanssia, pesäpalloa kuin kamppailulajeja, mutta mikään harrastus ei sitten koskaan noussut yli muiden. Kuitenkin eSports on ollut iso osa elämääni tähän asti ja tulee sitä varmasti olemaan aina.
Aloitin eSportsin harrastamisen tosissani 15-vuotiaana kun silloinen poikaystäväni pakotti minut kokeilemaan Counter-Strikeä eli CS:ssää. Ensimmäisen pelikertani on edelleen tuoreessa muistissani ja voi miten hukassa olinkaan. Pelasin kahta kaveriani vastaan omahostilla ja mappina toimi cs_estate, sillä se on karttana niin pieni etten minäkään voi sinne eksyä. Muistan edelleen sen kun minulle sanottiin, ettei minua voi päästää vielä Publicille etten saa aivan nassuuni siellä, mutta pikkuhiljaa kehityin pelissä "niin hyväksi", että minut uskallettiin päästää publalle. Olin muuten todella ylpeä siitä, että olin kehittynyt sentään sille tasolle. Noh, ei tarvitse varmaan kauheasti mainita omasta tasostani siellä publalla; enhän minä pärjännyt, mutta ei se mitään.
Kesällä 2005 eSports-harrastukseni otti ison harppauksen, sillä kaverini Karhuwaari sai houkuteltua minut ensimmäisille laneilleni eli Assembly Summer-tapahtumaan. Kaverini Suvi lähti mukaani ja pelasimmekin Game Heavenissa 4 päivää putkeen CS:ssää juurikin sillä pahaisella publicilla. Tässä vaiheessa CS:n pelaamista oli takana n. 2 vuotta. Ensimmäiset matsini pelasin 2006 talvella osallistuessani Decem-lanitapahtumaan, jossa pääsin pelaamaan tosissani muita pelaajia vastaan oikeana joukkueena. Tapahtuman myötä tutustuin Clanbaseen ja pelaamisen määrä lisääntyi huimasti.
.jpg) |
| Kotilanit Suvin kanssa, vuosi varmaan 2006 |
Laneilla käymisestä tuli Assemblyjen jälkeen pysyvä tapa ja Assyillä onkin tullut käytyä jokaisessa tapahtumassa ensimmäisten kesäassyjen jälkeen. Mukaan tulivat myös The Groupin järjestämät Solidit, joista olen osallistunut suurimpaan osaan. Groupin lanitapahtumassa tutustuin nuoreen CS-kundiin nimeltään Lagman, jonka kautta päädyin ensimmäiseen CS-klaaniini Noobs in Flamesiin. niF:in kanssa tuli pelattua varmasti satoja tunteja ja Steamin mukaan CS:n pelitunteja minulla on hieman yli 2000. Laskurihan vääristää vielä tätä lukemaa, sillä aina tätä laskuria ei ole ollut, joten oikeasti tunteja on vielä varmaan ainakin tuplat lisää.
CS:n pelaaminen jäi hieman taka-alalle 1.6-skenen hiivuttua, mutta pelaaminen ei kuitenkaan loppunut tähän. Aloitin WoWin pelaamisen pari vuotta sitten juuri Cataclysmin lopussa ja minä kun vannoin etten koskaan ala pelaamaan mitään taikaponilla lentely pelejä. WoWin uusi lisäosa ilmestyy aivan kohta ja pelaaminen tulee todennäköisesti lisääntymään sen myötä ainakin hetkellisesti.
.jpg) |
| Solidit |
CS:n uusin versio Counter-Strike:Global Offensive ilmestyi pari vuotta sitten ja kieltämättä kyseisen pelin pelaaminen on jäänyt vähemmälle WoWaamisen alettua. Nyt olen kuitenkin yrittänyt tutustua kynärin pelaamiseen uudelleen ja pelitunteja on kohta takana n. 80. Se ei kuitenkaan ole paljoa kun aikaikkuna on sen kaksi vuotta. Silloin kun selkäni murtui keväällä 2011, muistan pelituntieni olleen 120 tuntia kahteen viikkoon. Silloin ei vain yksinkertaisesti ollut mitään muuta tekemistä kun minnekään ei voinut lähteä eikä mitään saanut tehdä. Onneksi kuitenkin pysyin järjissäni neljän seinän sisällä kavereideni kanssa pelaamalla.
Juurikin pelaamisen sosiaalinen puoli on aina ollut se, mikä on antanut minulle kaikkein eniten. Useimmiten monet kuvittelevat, että kun pelaaja istuu yksin pimeässä huoneessa tietokoneen ääressä, että sitä oltaisiin jotenkin oikeasti yksin. Ei, itselläni on kymmeniä pelikavereita ja omasta mielestäni Ventissä hengailu on ihan yhtä todellista yhdessäoloa kuin kasvokkain hengailukin. Wowia pelatessani meitä on ainakin 25 jantteria samalla venttikanavalla, joten olenko oikeasti yksin? En todellakaan. Kuulumisia vaihdetaan ihan samalla tavalla kuin kahvilla käydessä ja läppä lentää pelien lomassa.
Olen myös saanut äärimmäisen arvokasta työkokemusta ulkomaita myöten pelaamisen kautta ja saanut hyödyllisiä kontakteja. eSports on oikeasti laji, joka yhdistää todella isoa osaa suomalaisista vaikka kaikki eivät siihen uskokaan. Onneksi Suomessakin ollaan vihdoin heräämässä siihen miten iso asia eSports oikeasti on eikä se ole vain pikkupoikien puuhastelua. Kesällä Ylekin näytti vihdoin CS:GOn finaalit suorana Assembly Summereilta ja olen onnekas kun sain olla omalta osaltani mukana mahdollistamassa tätä tapahtumaa.
Lanien järjestäminen alkoi omalta osaltani vuonna 2010, kun olin mukana järjestämässä Suomen WCG-karsintoja pelikahvila Level7:ssa. Tästä matkani jatkoi Solideille ja pääsin osaksi Peliliigaa. Seuraava askeleeni olikin Assemblyt, joita olenkin ollut järjestämässä nyt 9 kertaa. Seuraavan talven Winterit tulevat olemaan juhla-assyni, sillä silloin tulee kymppi täyteen tapahtumajärjestäjänä.
Kaiken kaikkiaan, eSports on antanut itselleni todella paljon ja antaa varmasti jatkossakin. Laneja tulee varmasti vielä monia lisää (huom. Hipari wowilanit olis aika pop taas kohta) sekä uusia pelejä. Iso kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana eSportsissa tavalla tai toisella. Toivottavasti tavataan servulla, mumblessa tai laneilla! :)
Kaiken kaikkiaan, eSports on antanut itselleni todella paljon ja antaa varmasti jatkossakin. Laneja tulee varmasti vielä monia lisää (huom. Hipari wowilanit olis aika pop taas kohta) sekä uusia pelejä. Iso kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana eSportsissa tavalla tai toisella. Toivottavasti tavataan servulla, mumblessa tai laneilla! :)
tiistai 28. lokakuuta 2014
Taxfree shopping - Victoria's Secret & Ted Baker
Kävin viikonloppuna PT-tyttöjen kanssa risteilyllä ja koska olen malttamaton luonne, olin tietysti googlannut Taxfreen tuotteet jo etukäteen ja varmistanut, että myöskin XPRS:iltä löytyy Victoria's Secretin myyntipiste. Kyllähän nämä aikamoisen hypen ovat saaneet aikaan täällä Suomessa, mutta eivät kyllä turhaan. Omalta hyllyltäni löytyy jo jos monenmoista purnukkaa, niin rasvoja, bodymistejä kuin suihkusaippuiotakin. Äitini toi myös minulle viimeksi uuden mistin ja saattoipa kokoelma karttua myös viikonloppuna muutamalla tuotteella. Pieni arjen luksus ei ole ollenkaan pahitteeksi.
Victoria's Secretin myyntipiste on Viikkarille hitusen pienempi kuin Siljalla, mutta onnistuimpa löytämään paljon uusiakin tuttavuuksia. Tarjolla oli enemmän kosteusvoiteita kuin itse bodymistejä, jotka tuntuvat olemaan kaikista suosituin tuote ainakin blogien ja nettikirppareiden perusteella.
Bodymistejä oli tarjolla ainoastaan paria eri laatua ja tuon sinisen totesin jo viimeksi Siljalla ollessani aivan kamalan tuoksuiseksi. Nämäkin siis voivat tuoksua pahalle eikä kaikkea kannata sokeasti ostaa vain merkin vuoksi.
Tästä Amber Romancesta puolestaan tykkäsin, sillä tämä on ihanan raikas, hedelmäinen tuoksu olematta kuitenkaan pistelevän tuoksuinen. Arvaattekin varmaan, että tämähän se oli mikä tällä kertaa bodymisteistä lähti mukaan kokoelman jatkoksi. Onneksi laivalla hinnat eivät ole kovin korkeat, sillä tällä bodymistillä oli hintaa 12,90€. Maistahan näitä saa myös Isosta Omenasta eräänlaisesta Popup-storesta, mutta olen kuullut huhuja että ne tuotteet eivät olisi aitoja. Ainakin hinnan puolestaan ovat kyllä todella kalliita, sillä Ompussa bodymististä saat pulittaa huikeat 32€ pullolta, mielestäni aivan törkeää riistohintaa. Toisaalta kojulla käy sellainen kohina kokoajan, että varmasti on kannattavaa puuhaa.
Kosteusvoiteita minulta löytyy ennestään jo Forever Pinkkinä sekä Midnight Darena, mutta kokoelma täydentyi tällä kertaa vielä Sheer Lovella. Kyseessä on ihana sekotus liljaa sekä puuvillaa. Pääsin muuten kyseisellä hyllyllä pyöriessäni leikkimään kunnon tuote-esittelijää kun eräs nainen tuli kyselemään vinkkejä mitä ostaa teinitytöilleen tuliaisiksi. Täytynee jossain vaiheessa harkita alan vaihtoa, sen verran luontevasti osasin näistä kertoa!
Taxfreestä löytyi myös Ted Bakerin koruja ja itsehän olen aivan hulluna näihin. Yhtäkään korua en Bakeriltä (vielä) omista, mutta kumisaappaat ja ballerinat kylläkin. Tässä olisi ollut elämäni tilaisuus viedä kotiin jokin näistä, kun kaikki olivat vieläpä -50% alennuksessa, mutta rahatilanteen vuoksi sain jätettyä nämä vitriiniin. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.
Tältä se kokoelma sitten tällä hetkellä näyttää. Muutamahan näitä on kertynyt, mutta yritän käyttää kaikkia tasapuolisesti. Vasemmalta aloittaen: Bombshell bodymist, Forever Pink kosteusvoide, Coconut passion suihkusaippua, Midnight Dare bodymist, Pure Seduction suihkusaippua, Sheer Love kosteusvoide sekä Amber Romance bodymist. Tajusin muuten tätä kuvaa katsoessani, että omistan myös kosteusvoiteen Midnight Dare-tuoksuisena, mutta sen olinpaikka on tällä hetkellä täysi mysteeri. Yleensä näistä Forever Pink ja Coconut Passion kulkevat mukana salikassissa ja muut ovat löytäneet paikkansa kylppärin hyllyköstä kunniapaikalta.
Onko teillä kotona Victoria's Secretin tuotteita ja mitä niistä tykkäätte?
maanantai 27. lokakuuta 2014
Syksyn treeniuutuudet
Kävin muutama viikko sitten tutustumassa Akvamariinin Showroomilla mm. Haglöfsin, Helly Hansenin ja Merrellin uutuuksiin. Oli ihana huomata, että edelleen värit hallitsevat treenivaatetusta ja varusteita. Juurikin värit ovat suurin kriteerini treenivaatteissa ja varusteissa. Jos joutuisin pukeutumaan tylsiin väreihin salilla, treeni-into olisi huomattavasti matalampi.
 |
| Haglöfsin ihanan värikkäät reput |
Sain vierailultani testiin mm. tuon deodoranttisprayn sekä Vanilja-Macadamia huulivoiteen. Tuon mustikkavoiteen sain jo syyskuun LivBoxissa ja se on aivan ihana, mutta tämä toinen on vielä ihanempi. Huulivoiteen tuoksu on aivan ihanan pehmeä ja ai vitsi jos saman tuoksun saisi esimerkiksi kynttilään.
Näitä Haltin takkeja ihastelin jo viime kerralla ja ihastuin tuohon harmahtavaan Aallokko-takkiin jo viimeksi jo pysyvästi. Yleensä tosiaan tykkään värikkäistä treenivaatteista, mutta tässä takissa on sekoitettu ovelasti harmaata sekä pinkkiä. Vaikka yleensä suosinkin edullisempia treenivaatteita enkä välitä merkeistä, kyllä Haltin takkeja hipelöidessä huomasi silti sen laatueron. Kangas oli paljon jämäkämpää ja kieltämättä Helly Hansenin takkini (Salt ja sadetakki) ovat palvelleet minua hyvin. Juoksutakiksi minulle sentään riittää H&M:n 30 euron tankki, sillä se on lähinnä vain kangasta muiden vaatteiden päällä ilman mitään vuorta.
Merrelliltä oli tullut taas uusia kenkiä ja ihastuinkin näihin kenkiin (mallia en enää muista) sekä myös noihin takana oleviin, joissa on hieman korkeampi varsi. Itselläni noista taaimmaisista tuli mieleen hiihtomonot, mutta ihan ulkoilukengäthän nämä ovat. Itselläni on myös Merrellin BareFoot-jalkineet, joista en osaisi enää luopua. Näissä on hieman paksumpi pohja ja nämä on tosiaan enemmän vaativampaan ulkoiluun tehdyt mallit. Harmi että syksyn vaelluskelit menivät meiltä Suvin kanssa jo aikalailla ohi, mutta onneksi talvi on tunnetustu lyhyt (hehheh ja kohta on joulu <3), joten Nuuksio valloitetaan taas keväällä.
Millaisista treenivaatteista ja varusteista te tykkäätte? Mitkä seikat teille merkitsee eniten?
perjantai 24. lokakuuta 2014
Tuliaisia äidiltä - tuoksuja ja hapsuja
Vaikka olenkin jo tämän ikäinen, äidinhän on silti aina tuotava tuliaisia niin ulkomailta kuin laivaltakin. Olen myös sitä mieltä, että vanhempien pitäisi ottaa lapsensa mukaan ulkomaille heidän piikkiinsä lasten iästä huolimatta, mutta kummasti äitini tuntuu olevan eri mieltä. Onneksi sentään tuliaistoimitus toimii hyvin.
Ensimmäisenä esittelyssä on Victoria's Secretin uusi Bodymis nimeltään Bombshell ja tämä on tuliainen laivalta. Tuoksu on Bodymistiksi yllättävän voimakas, muttei silti liian. Muodoltaan tämä poikkeaa niistä muista Bodymisteistä, mutta on aivan samaa tavaraa.
Toinen tuliainen on peräisin Espanjasta, nimittäin ihana mintun värinen hapsusifonkitoppi. Kokokin osui nappiin ja odotan niiiiin paljon, että kesä taas saapuisi ja pääsisin käyttämään tätä pienen rusketuksen kanssa. Tämä toppi vilahtikin jo edellisessä postauksessa päällä kun en millään malttanut odottaa tämän postauksen vuoroa kaikkien niiden ihanien Gant-kuvien kanssa.
Ja näin, sama kuva vielä kertauksena uudelleen. Hyvinhän tämä paita toimii myös talvella, sillä mikäpä estää käyttämästä värejä myös silloin.
Onneksi lähden huomenna tyttöjen kanssa laivalle ja sielläkin on ilmeisesti pieni VS:n myyntipiste, saa siis nähdä mitä tällä kertaa sieltä kannan mukanani kotiin. Täytyisi kyllä pitää järki päässä ja käyttää ensin vanhat loppuun ennenkuin olen huomaamattani kerännyt koko sarjan meidän jo valmiiksi täydelle kylppärin hyllylle.
Mitäpä mieltä te olitte näistä tuliaisista, hitti vai huti?
torstai 23. lokakuuta 2014
Gant Home - sisustajan paratiisi
Syksy on itselleni parasta aikaa sisustamiseen ja kuin tilauksesta pääsin tutustumaan Gant Homen uutuuksiin Marsaanan kautta. Kuten moni tietää, olen hulluna tähtikuvioiseen sisustukseen ja muutenkin Gantin ilme miellyttää silmääni. Se mikä näissä ei miellytä on hinta, sillä opiskelijana minun on turha haaveilla mistään isoista Gant-hankinnoista, kun kaikkien hinnat tuppaavat olemaan 50 euron paremmalla puolella. Toki näitä voisi ostaa osissa, mutta kun olen niin pirun malttamaton niin hetihän se kaikki pitäisi saada.
Annetaampa sitten kuvien puhua:
Punainen: Ei kyllä ollenkaan oma värini sisustuksessa, vaikka joulun alla voisinkin ehkä nähdä punaista myös meidän asunnossa. Tämä on kyllä todella suuri ehkä, sillä mm. Lexingtonin mukikokoelmastani puuttuu hiukan värirasistisesti juurikin se punainen kun en osaa kuvitella itseäni juomasta teetä sen värisestä mukista. Tuleeko muille näistä mieleen joulu?
Voi että, jos joskus saan lapsia niin vauvalleni tulee ehdottomasti juuri tuollainen pinnasänky. Tähtipeitot ja tyynyt ovat myös must-hankinta ja silloin hinta ei tule olemaan este. Nämä on saatava. Tässä sängyssä oli oikeastaan kaikki elementit mitä kaipaan sisustuksessa: tähtiä, hentoja raitoja sekä vaaleita, raikkaita värejä, rakastuin,
Tarjoilut olivat myös kunnossa. Parhaimpia olivat ehdottomasti suklaamoussella täytetyt pienet leivokset sekä kylmäsavulohinapit.
Voi että näiden kanssa, tarvitseeko minun edes aloittaa? Näitä purkkeja kun saisin keittiööni niin olisin ikionnellinen (Sukulaiset ruudun toisella puolella hereillä valmistujaislahjojen kanssa). Löytyyköhän meidän kodista enää pian yhtään tähdetöntä asiaa ja mitä sitten jos joskus kyllästyn. Toisaalta, se hetki ei kyllä koita aivan heti.
 |
| Näistä on varmaan helppo arvata lemppari |
Tähtityynyt; nämä on olleet haaveissa vaikka kuinka kauan, mutta edelleen se hinta on seissyt minun ja tyynyjen välissä. Tyynyjen päälliset maksavat muistaakseni n. 70€/kpl ja näitä kun pitäisi hankkia vähintään kaksi, siinä olisi jo opiskelijalle aika kovat kulut. Peitto olisi myös ihana saada samaan sarjaan, mutta näiden hinta onkin jo yli 150 euroa. Satsaus olisi laadullisesti varmasti kannattava, mutta ehkä joskus sitten.
 |
| Aamutossut kelpuuttaisin heti ja nuo pienet pyyhkeet |
Gantin mallistosta löytyy vähän jotakin jokaiseen huoneeseen. Eniten haluaisin sisustaa olohuonetta sekä keittiötä Gantin tyyliin, sillä näissä huoneissa tulee oleiltua eniten ja haluan molempien olevan kotoisia. Meidän kylppäri on sen verran pieni ettei sinne juuri mahdu mitään ja makkari toimii tällä hetkellä melkoisena säilytysvarastona, joten sitä on turha sen enempää sisustella ainakaan toistaiseksi. Olisihan se toki ihana, jos sängyn voisi pedata auki ja joka aamu jaksaisi asetella kaikki 20 koristetyynyä kauniisti siihen sängylle, mutta valitettavasti omassa arjessani tämä on vain haaveilua.
Mukaan mahtui myös yksi päivän asu-kuva, sillä tämän jälkeen muistikortti pamahti täyteen kaikista upeista kuvista. Päälleni olin laittanut äidiltäni saaman hapsupaidan, jonka hän toi tuliaisena Espanjasta. On kyllä muuten niin mun näköinen ja värinen paita, etten jaksa odottaa että tulee taas kesä ja tätä pääsee käyttämään ilman neuletakkia tai jakkua.
Iso kiitos vielä Marsaanalle tästä mahdollisuudesta tutustua Gantin mallistoon ja niin toivon, että vaikka joulupukki tai valmistujaispäivänä jokin näistä löytäisi tiensä meille kotiin <3
Löytyykö teiltä kotoa Gantin sisustusjuttuja ja löytyikö täältä teille mieleisiä juttuja?
