Arvatkaas mitä, takaisin ollaan! Oppari on vihdoin palautettu ja päivisin ennen töitä oleva aika on oikeasti vapaa-aikaa. Nyt ei enää tarvitse rutistaa ylimääräisiä tunteja opparin tekoon mm. blogin kirjoittamisesta vaan voin kirjoitella aivan silloin kun haluan huolehtimatta koulusta. 

Opiskelin Laurea ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja nyt minusta tulee tutkintonimikkeeltäni Tradenomi. Opinnäytetyöni käsitteli Espoo Bluesin asiakastyytyväisyyskyselyä ja toivottavasti sen avulla saatiin Bluesille paljon hyödyllistä tietoa. 

Kouluhan alkoi elokuussa 2011 ja tie tähän pisteeseen on ollut pitkä. Ammattikorkeakoulun suorittaminen ei ollut kuitenkaan niin vaikeaa ja rankkaa kuin olisin odottanut etukäteen ja osa ajasta menikin kuin siivellä. Etukäteen ajattelin myös opparin olevan mahdoton rutistus, sillä itsekseen pitäisi saada aikaan monta kymmentä sivua laadukasta tektstiä. Sain kuitenkin kursittua kasaan 42 sivuisen tekeleen ja olen itse tyytyväinen. Batterya koko koulun aikana kului varmasti satoja tölkkejä, mutta nyt se palkitaan. 

Parasta koulun aikana oli meidän mahtava luokka ja toki muidenkin luokkien upeat tyypit. Ryhmähenki oli aivan erilainen korkeakoulussa kuin peruskoulun puolella. Paras oppimani asia koulussa on reititys, sillä suorastaan rakastin juoksennella koulussa verkkokaapelit kourassa ja pohdiskella miten yhteys saadaan toimimaan. Muutenkin Laureassa oli paljon käytännön harjoituksia ja itse opin niistä kaikista eniten. Uusia kieliä tuli myös opittua italian muodossa sekä saksan ja ruotsin kieleni vahvistuivat entisestään. Espanja, viro ja venäjä jäivät puuttumaan listalta, mutta ehkä kuudella kielellä pääsee jo alkuun. 

Viralliset valmistujaiset ovat 18.12. koulullamme ja sen jälkeen pääsenkin hakemaan niitä "oikeita" töitä, joista aina puhun. Nyt aion hetken totutella taas normaaliin arkeen ilman koulusäätöä, sillä eihän tämä todelliselta vielä tunnu. Näin se koulu vaan loppui munkin kohdalla ja vieläpä tavoiteajassa!