Viime päivien iloja

Viime päivien iloja meillä on olleet:

♥ Typyn ensimmäiset kunnon hymyt ja pelleily-yritykset

♥ Tekemistä on riittänyt paljon ja ollaan seikkailtu pitkin Helsinkiä

♥ Vaipin ja Sofian vierailut meillä <3
 ♥ Typyn nimenantojuhlien suunnittelu. Homma etenee vihdoin!

♥ Aurinkoiset säät

♥ Uusien hyvien sarjojen löytäminen Netflixistä. Mm. Kolmetoista syytä koukutti meidät täysin

 ♥ Typyn ensimmäiset leikinalut leikkimatolla

♥ Päivärytmin löytäminen
 ♥ Pitkät vaunulenkit

♥ Iltakävely Tarvaspäässä koko perheen voimin <3
♥ Vaaleanpunaisen hiusvärin poislähteminen ja etenkin siitä vihreäksi värjäytyneet latvat ovat myös kadonneet (tästä kokemuksia myöhemmin)

♥ Jälkitarkastus on ohitse, jossa todettiin kaiken olevan hyvin

♥ Kuntosalin aloittaminen on myös sallittua kesäkuusta lähtien

♥ FitMama-valmennuksen aloitus

Newbie - Suloisen syötäviä lastenvaatteita

Eilen meillä oli Typyn kanssa oikein toiminnantäyteinen päivä. Vietimme koko iltapäivän Helsingin keskustassa pyöriessä ja ennen kotiinlähtöä piipahdettiin Galleria Esplanadissa Newbie-lastenvaateliikkeen avajaisissa. Newbie oli itselleni täysin uusi vaatemerkki, mutta kuten kuvista arvata saattaa, olin välittömästi myyty. 

Hailakan vaaleanpunaiset sävyt, nämähän on kuin Typylle tehty nämä vaatteet. Kovasti lupasin itselleni etten ostaisi mitään, mutta hei, kuinkas sitten kävikään. Olisin voinut helposti ostaa vaikka koko liikkeen tyhjäksi, mutta tällä kertaa mukaan lähti ihan vain pari juttua. Kovasti olisin halunnut ostaa Typylle uuden yöpaidan tuolta, mutta jostain syystä välikoko puuttui kokonaan.




Tällä kertaa Typy sai uuden pipon sekä uudet housut, joissa on kaunis rusetti takana. Housujen väri ei liene yllätys ja yhtenä päivänä neuvolassa meidän yhteensopivia vaatteitakin kehuttiin. Sillä kertaa se oli kuitenkin puhdas vahinko :)

Newbien vaatteet olivat ihanan edullisia ja omille ostoksillenikin jäi hintaa alennuksen jälkeen yhteensä 15 euroa. Ihanan pehmeä viltti löytyi mukaansaadusta Goodiebagista. Oltiin muuten Typyn kanssa myös Newbien ensimmäiset asiakkaat Suomessa!

Newbien vaateliikkeet avasivat ovensa virallisesti tänään Helsingissä kahdessa paikkaa: Galleria Esplanadissa sekä Citykäytävällä.

Bloggers' Inspiration Day 2017

Lauantaina järjestettiin Bloggers' Inspiration Day, jossa mm. bloggaajat ja tubettajat voivat verkostoitua ja tavata yhteistyökumppaneita. Osallistuin itse tapahtumaan nyt toista kertaa ja onneksi tällä kertaa aikaa osallistumiseen oli enemmän. Siltikin tuntui että aika loppui kesken, enkä ehtinyt jutella kaikkien tuttujen kanssa läheskään niin kauan kuin olisin halunnut.

Päivän ehdottomasti parasta antia oli juurikin muiden bloggaajien tapaaminen ja mikäs sen mukavampaa kuin saada vihdoin kunnon kasvot bloggaajalle, jonka blogia on jo pitkään lukenut. Eniten jäi mieleen Hennan tapaaminen ja olen todella iloinen, että bongasit minut! ♥ Oli ihana tavata myös Saija, Miina sekä Ninni ihan oikeassa elämässäkin :)
Tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Kattilahallissa ja täytyy sanoa, että paikka oli paljon parempi kuin omalla kohdallani viimeksi Maxinessa vietetty tapahtuma. Täällä oli paljon tilaa liikkua myös vaunujen kanssa ja muutoinkin paikka oli viihtyisämpi. 

Yhteistyökumppaneita oli jälleen kiva määrä paikalla ja eniten omaan mieleeni olivat Olympus sekä Vero Moda, jonka pisteellä sai stailata oman asukokonaisuuden. Alkoholipisteitä oli omaan makuuni liian runsaasti, kun en alkoholia juo ollenkaan. Holittomia juomia oli hieman vaikeahkoa saada, mutta onneksi Happy Joen alkoholiton siideri sekä Health Labin piste pelastivat tilanteen.



Kiitos Indiedaysille kivan tapahtuman järjestämisestä ja kiitos kaikille bloggaajatutuille mukavista juttuhetkistä ♥

Lapsimessut 2017 vastasyntyneen kanssa

Kävimme perjantaina ensimmäistä kertaa Lapsimessuilla Typyn sekä hänen kummitätinsä Maijan kanssa. Emme oikein tienneet mitä odottaa messuilta etukäteen muuta kuin mahdollista hermojen menettämistä, mutta yllätyimme molemmat positiivisesti. Kokemus yllätti ja aiommekin ensi vuonna mennä myös uudelleen. Maijan kaveritkin kommentoivat hänen Snappiinsä ettei häntä ihan ensimmäisenä odottaisi löytävän Lapsimessuilta, mutta sellaista se on kun on "omia" lapsia hänelläkin. 

Meidän messukierros alkoi Outletpuolelta, josta halusin käydä kurkkaamassa josko siellä olisi taas edullisia meikkejä. L'Orealin pisteeltä löytyikin taas järjetön kasa uusia meikkejä testiin eikä Maijakaan tyhjin käsin lähtenyt. Lapsimessujen puolella taas olin luvannut Samille etten osta Typylle vaatteita ja se lupaus onneksi piti! 
Meidän Lapsimessukierros alkoi Stokken pisteeltä, jossa kävimme ihastelemassa Tripp Trapp-tuolia, jonka haluan hankkia Typyllekin Samin vastalauseista huolimatta. Tuoli on kuitenkin ajaton ja menee Typyn käytössä vaikka koko loppuelämän. Ensimmäiseksi toki tuoliin pitää ostaa vauvan kaukalo, myöhemmin "syöttötuoliosa" sekä Typyn kasvaessa ilman lisäosia. 

Tutustuimme osastolla myös Stokken MyCarrier-kantoreppuun, jonka ostimme pääsiäisenä helpottamaan meidän arkea. Typy kun viihtyy kovasti sylissä niin kantorepun avulla äiti saa kädet vapaaksi ja tyttö olla lähellä äitiä. Ensimmäisten kokemusten perusteella vaikuttaa oikein hyvältä hankinnalta. Jos haluatte kuulla lisää käyttökokemuksia niin laitetaan ihmeessä tulemaan.
Ainun pisteeltä lähti mukaan Typylle pari purulelua jo tulevaisuutta ajatellen sekä yksi harjoittelumuki. Vielä pariin kuukauteen näille ei kyllä välttämättä tule käyttöä, mutta onpahan sitten valmiina ja halusin kuitenkin messuilta jotain hankkia Typyllekin. Messuilla jaettiin myös ilmaisia BabyBageja, joista Typy sai käyttöönsä muutaman paketin vaippoja. 

Muuten messuilla ei ollut kauheasti nähtävää vielä ihan vastasyntyneen kanssa ja äidille, joka ei halua hyödyntää mm. Gugguun messutarjouksia. Olen muutenkin vielä ihan täysin out näistä lastenvaatteiden must-hankinnoista, sillä en ymmärrä Gugguun suosiota. Gugguun pisteelle näytti olevan älytön jono ja kävin itsekin siellä ihmettelemässä, että mikä tämä juttu on. Olihan ne vaatteet nättejä ja Typyllekin olisi sopinut mainiosti yksi ihana vaaleanpunainen huppari, mutta etenkään näin pienelle en osta niin kalliita vaatteita vaikka Typy muuten tuntuu saavan kaiken mitä hän haluaa, heh :)
Miina ja Manu-kirjat nähtyämme meihin molempiin iski valtava nostalgiaryöppy. Muistan niin elävästi lukeneeni mm. Miina ja Manu lääkärissä sekä uimakoulussa-kirjoja. Nämä on hankittava kaikki myös Typylle, kunhan hän vielä hieman kasvaa. Muumilaakson tarinoiden hankinta on jo kovasti käynnissä, sillä ne on saatava alkuperäisillä äänillä eikä millään typerillä uusilla äänillä.

Lapsimessut olivat todella kiva kokemus ja vielähän sinne olisi mahdollista tänäänkin lähteä. Perjantaina päivällä saimme onneksi kulkea messuilla aika rauhassa vaikka porukkaa olikin liikkeellä ja hermot menivät eniten säntäileviin ihmisiin Outletexpossa. Typy nukkui hienosti koko messujen ajan, mutta juuri kun olimme lähdössä kotiin, nälkä iski pikkuiselle ja piipahdimme Imetyksen Tuki Ry:n pisteellä syömässä. Oli tosi hienoa huomata kuinka kivasti imetys oli huomioitu messuilla, joka ainakin omalla kohdallani rohkaisee liikkumaan enemmän pienen lapsen kanssa kodin ulkopuolella muutoinkin kuin päiväuniaikaan.

Nyt sitten vain odottamaan ensi vuoden messuja! Kävikö teistä moni messuilla ja tykkäsittekö? :)

Gant Home AW17 Breakfast

Torstaina järjestettiin jälleen Gant Homen aamiaistilaisuus, jossa sain tutustua tulevan kauden uutuuksiin. Esittelyssä oli syksyn sekä talven uutuudet ja pakko on kuitenkin sanoa, ettei tällä kertaa löytynyt niin paljon uutta kuin viimeksi. Gant Homen mallisto on onneksi klassinen ja sopii mihin tahansa vuodenaikaan. Edellisellä kerralla ihastuin kevään ja kesän tulevaan vaaleanpunaiseen ja silloin ounastelinkin, että sitä tulee meiltä löytymään keväällä. Oikeassa olinkin jo silloin ja mm. täältä voit lukea millaisia vaaleanpunaisia juttuja meidän sisustuksesta löytyy.

Ennen showroomille saapumista kävimme Typyn kanssa neuvolassa painokontrollissa ja hienosti tyttö oli taas kasvanut. Pituutta oli 57cm ja painoa 4530g. Neiti osaa myös hienosti käyttäytyä blogitapahtumissa ja hän nukkuikin koko reissun ajan. Näin äiti sai syödä ja valokuvata rauhassa sekä nauttia puolen tunnin ajan omasta ajasta. Showroomilla tuli myös tavattua uusia tyyppejä mm. CinCin!-blogin Mia tuli ensimmäistä kertaa tutuksi :)


Gant Baby pysyy edelleen harmikseni poissa valikoimista, mutta kenties Typylle täytyy hankkia jotain muuta Gantilta. Tuollainen vaaleanpunainen torkkupeitto on äärimmäisen vahva ehdokas Typyn tulevaan omaan huoneeseen, vaikka se ei varmasti vielä vuoteen oikeasti olekaan ajankohtaista. Olen kova suunnittelemaan ja hötkyilemään, sillä tänäänkin Lapsimessuilla Typylle tuli hankittua ties mitä jo valmiiksi. Onneksi toistaiseksi vielä löytyy säilytystilaa kaikelle.

Omissa haaveissani on edelleen Gantin tähtikuvioinen sohvatyyny, mutta ehkä joskus minäkin saan sen. Lexingtonin tyynyn sain hankittua talvella jo kokoelmiini, mutta tähtikuvioinen puuttuu vielä. Ehkäpä siinä olisi seuraavan sisustushankinnan paikka.

Synnytyskertomus

Synnytys, tuo kenties jokaisen esikoistaan odottavan painajainen. Itselläni ensimmäinen kauhunsekainen reaktioni tulevaa synnytystä kohtaan iski heti kuultuani olevani raskaana. Tuo väistämättä edessä oleva asia pelotti etukäteen kovasti, mutta mitä lähemmäs itse synnytys oikeasti tuli, sitä luottavaisemmin mielin olin koko synnytystä kohtaan. Ennen synnytystä en lukenut kenenkään synnytyskertomusta enkä halunnut kuulla kuin pääkohdat siitä, että mitä tulevan aivan varmasti pitää. Nyt kun synnytyksestä on kuusi viikkoa, haluan jakaa myös oman synnytyskertomukseni teille.

Oma synnytykseni käynnistyi lapsivesien menolla kuin varkain, sillä heräsin maanantaina 6.3. aamuyöllä orastavaan migreeniin. Kävin nappaamassa panadolin ja kävin samalla vessassa ihmetellen, että miten yöhousut tuntuvat jotenkin erilaisen kosteilta. Koitin kuitenkin vessakäynnin jälkeen mennä takaisin nukkumaan, mutta migreeni oli äitynyt kuitenkin niin pahaksi, että oli pakko käydä oksentamassa. Siinä sitten oksentaessa ja vatsan jännittyessä koin hieman isomman hulahduksen ja nyt olin aivan varma, että lapsivettähän se. Eniten tilanteessa kuitenkin jännitti se, että ihanko totta pahin pelkoni käy toteen ja lapsi päättää syntyä migreenin keskellä. Samin ollessa lähdössä töihin 7.30 ei voinut ainakaan enää erehtyä siitä, että nyt oli vedet menneet, sillä sitä vettä vain tuli ja tuli keskelle meidän keittiön lattiaa. Sami lähti töihin ja minä jäin kärvistelemään migreenin kanssa kotiin ja jännittämään, että mitä tuleman pitää. 

Maanantai-iltana kävimme Kätilöopiston päivystyksessä klo 17 toteamassa lapsiveden menon virallisesti ja pääsimme tietysti kotiin odottelemaan vielä supistusten alkua, sillä vielä tässä vaiheessa mitään ei vielä tapahtunut. Saimme ohjeen tulla tiistaiaamuna klo 8 takaisin mikäli kunnollisisa supistuksia ei ala ennen sitä tulla. Yöllä supistuksia tuli sen verran ja sillä voimakkuudella, että arvelin jotain pientä nyt tapahtuvan, mutta jatkoin kuitenkin tyytyväisenä uniani. 
Tiistaina 7.3. suhautimme takaisin Kätilöopistolle ja sille reissulle silloin sitten jäimme. Koska supistukset eivät olleet vieläkään alkaneet, saimme synnytykseen hieman vauhdistusta. Klo 9 pääsin lääkärille ja minulle asennettiin ballonki, jonka avulla avattiin kohdunsuuta manuaalisesti. Ballonki sai olla paikoillaan kohdunsuulla niin kauan kunnes se syntyi ja klo 12 jälkeen hoitaja totesi näin tapahtuneen. Koitin urhoollisesti istua kahvilassa kovissa kivuissa syömässä lounasta ja muistan ärsyyntyneeni vieressä istuneesta pariskunnasta, jotka vain naureskelivat vieressä minun siinä kärvistellessä yksin. 

Klo 14 jälkeen meidät siirrettiin päivystysosastolta synnytyssaliin, johon pääsimme sitten ihmettelemään supistuskäyriä. Ensimmäinen kierros oksitosiinia aloitettiin myös heti. Tästä eteenpäin en oikein hahmota enää kellonaikoja itse, sillä kännykkä ei ollut lähettyvilläni enää loppusynnytyksen aikana ja suurimman osan ajasta vielä pystyin nukkumaankin. 
Ensimmäinen kierros oksitosiinia ei tuottanut toivottua tulosta ja juuri kun olin pyytämässä jotain kivunlievitystä kuitenkin jo kivuliaisiin, mutta ei tarpeeksi pitkiin supistuksiin, tippa laitettiin tauolle. Tässä vaiheessa olisin kaivannut paikalla olleelta kätilöltä enemmän kannustusta, että jokainen supistus on kuitenkin lähempänä maalia, mutta vastaus oli että eipä tällaisista supistuksista ole mitään apua. Jaahas, no kivahan se siinä kärsiä vaikka olisin kaivannut edes hieman valehtelua tilanteen helpottamiseksi.

Toisen oksitosiinitipparundin aikana sain vihdoin jotain oikeaa kivunlievitystä panadolin lisäksi, jota minulle oli annettu orastavaan kuumeeseen. Lämpö pysyi onneksi sillä hallinnassa eikä varsinaista kuumetta päässyt tulemaan. Olisin kovasti halunnut kokeilla ilokaasua, mutta sitä en koskaan saanut ja koko ajan itselläni oli se fiilis, että kaikkia mahdollisia kivunlievityksiä pantataan eikä niitä saa edes pyytämällä. Onneksi kuitenkin sain morfiinipohjaisen piikin, jonka jälkeen kivut eivät kyllä kadonneet, mutta mamma oli kuulemma aivan toisissa maailmoissa ja puhui höpöjä :) Oikeaan väliin kuitenkin osui sekin ja supistustouhusta tuli asteen siedettävämpää. Pakko myös mainita, että yksi pahimmista kivuista synnytyksen aikana oli yksinkertaisesti pyllyn puutuminen, sillä sairaalasängyssä oli juuri pepun kohdalla jokin metalliosa, joka puudutti takapuolen täysin. Muutenkin juuri pään kohdalla oleva ikkuna veti todella pahasti ja ajoittain sai pelätä pysyykö ikkuna edes siinä tuulessa kiinni.

Klo 23 kohdunsuu oli vihdoin niin paljon auki, että sain epiduraalin. Epiduraalista odotin, että se olisi vienyt kipua enemmän pois, mutta ilmeisesti se vei kuitenkin ne pahimmat kivut pois, sillä kivun taso pysyi samana verrattuna edelliseen, jos siis on uskominen siihen että viimeiset sentit ovat kivuliaimmat. Epiduraalin jälkeen avautuminen tapahtuikin sitten tosi nopeasti ja ilmeisesti joskus keskiviikon puolella klo 2 aikaan olin täydet 10 senttiä auki ja ponnistus sai alkaa. 

Ennen kuin kätilö tuli toteamaan kohdunsuun tilanteen, koin jo voimakasta ponnistamisen tarvetta ja tunsin jo ponnistavani jo vahingossa. Tunne alkoi aivan yhtäkkiä enkä olettanut etukäteen, että sen huomaisi noin selkeästi itse. Kuitenkin, siinä päästiin sitten ponnistelemaan ja koska Kätilöopistolla oli hieman ruuhkaa, saimme ponnistella täysin ilman hoitohenkilökuntaa. Välillä siinä kävi joku huikkaamassa oven suusta että hei, hienosti menee eikä se vauva sinne peiton alle synny (eipä). Ikävin kommentti oli ehdottomasti se, ettei meidän kuulu tietää mitä siellä tapahtuu kun riittää että hoitohenkilökunta tietää mitä tapahtuu. Niin, olisihan se ensisynnyttäjänä, joka tässä juuri ponnistelee ja pää tuntuu olevan tulossa ja hiukset jo näkyy niin ihan kiva tietää mitä tapahtuu ja milloin tässä mitäkin tehdään.

Onneksi kuitenkin pian pää-tuntemusten jälkeen kätilö tuli paikalle ja siinä ei enää montaa minuuttia mennyt, kun meidän pienokainen syntyi. Olisi syntynyt kyllä jo paljon aiemmin mikäli osastolla ei olisi syntynyt neljää vauvaa 30 minuutin sisällä toisistaan ja paikalla oli vain 1-2 kätilöä. 

Itse ponnistusvaihe meni ilmeisen hienosti ja sain kätilöltä kehut jälkikäteen ettei hän ole moneen vuoteen nähnyt ns. "Hands-off"-synnytystä kuten henkilökunta asiasta puhui eli kätilö ei joutunut käsillään puuttumaan synnytykseen millään tavalla. Itse ponnistus sujui todella hyvin ja epiduraalista huolimatta tunsin supistukset hyvin ja pystyin kontrolloimaan ponnistusta. Olin lisäksi yllättynyt, kuinka luonnollisesti myös ponnistaminen sujui, sillä enhän tietenkään tiennyt etukäteen yhtään, että miten sitä oikein tehdään. 
Keskiviikkona 8.3. naistenpäivänä klo 2.56 meidän pieni tyttäremme päästi siis ensimmäisen rääkäisynsä ja pääsi heti äidin rinnalle. Ensimmäinen kysymykseni oli Typyn syntymän jälkeen, että "onhan se tyttö?" , sillä kovasti olin tyttöä toivonut, kun meille tyttöä rakenneultrassa veikattiin. Apgarpisteet olivat heti syntymän jälkeen 9 ja 5 minuutin jälkeen täydet 10. 
Kokonaisuudessaan synnytys oli oikeasti ihan miellyttävä kokemus, vaikka se toki sattuikin. Ainoastaan henkilökunnan typerät kommentit sekä henkilökunnan puute avainhetkillä tekivät kokemuksesta epämiellyttävän. Kaikki synnytykset eivät mene näin hyvin, mutta itse olen todella kiitollinen siitä, kuinka hienosti kaikki kuitenkin meni.

Kauneushaaste

1. Varhaisin meikkimuistosi?
Mun ensimmäinen meikkimuistoni taitaa olla seiskalta, kun muistan laittaneeni ihan kuulkaas ripsiväriä luokkakuvauksiin. Muistan olleeni niin nolona koko hommasta, koska näytin omasta mielestäni niin typerältä kuin olla ja voi, vaikka ripsari olikin ihan nätisti ja oikein laitettu. En olisi muuten laittanut edes ripsaria (joka on muutenkin kuitenkin aika huomaamaton lisä vieläpä), mutta silloin koin siihen ensimmäistä kertaa sosiaalista pakkoa.

2. Mitä meikkejä käsilaukustasi löytyy?
Huulirasvan ja satunnaisen huulikiillon lisäksi ei mitään. Harvoin edes kannan käsilaukkua mukanani. Tosin puuteri/puikkomainen meikkivoide tulisi joskus tarpeen. Beautyblenderin Blotterazzi on kieltämättä ollut hyvä apuväline.
3. Lempituoksusi?
VS:n bodymistit sekä Escadan kesätuoksut. Etenkin se tulevan kesän tuoksu oli ihana ja toivottavasti saan sen jostain lahjaksi! ♥

4. Henkilökohtainen kauneusvinkkisi?
Juo paljon vettä ja muista vitamiinit. Nyt raskauden aikana ja sen jälkeen olen päivittäin syönyt vitamiineja ja eron huomaa niin kynsissä kuin hiuksissakin.

5. Uusin kosmetiikkalöytösi?
Anastasia Beverly Hillsin meikit, rakastuin! ♥
6. Ikimuistoisin virheostoksesi? 
Ikimuistoisesta en tiedä, mutta aina NYXin ripsiväriin olin äärimmäisen pettynyt. Kauhea hype, mutta hirveä tuote ja vielä omaan makuuni kallis hutiostos.

7. Meikkivoiteella vai ilman?
Meikkivoiteella ehdottomasti jos meikkaan. Sen verran on epätasaisen värinen tämä oma naamataulu, että vähän peittoa tarvitaan.
8. Eyeliner vai kynä?
Mieluummin kynä, sillä se tekee mielestäni kauniimman jäljen.

9. Tuote, jota ilman et tulisi toimeen?
Ripsiväri ja mielellään Maybellinen "banaaniripsari". Se tekee omasta mielestäni täydellistä jälkeä.
10. Tuote, jota haluaisit kokeilla?
Haluaisin testailla laajemmin Essencen meikkejä. Omistan merkiltä jo monia juttuja ja heidän ripsari, meikkivoide sekä peitepuikko ovat yksiä parhaista, joita tiedän. Harmi ettei meidän lähellä ole kauppaa, josta näitä saisi ostettua. 

Lapsimessujen tärpit vastasyntyneelle + lippuarvonta

Lapsimessut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 21.-23.4. ja aiomme Typyn kanssa osallistua messuille ensimmäistä kertaa. Vielä pari vuotta sitten ajatus Lapsimessuille menemisestä ei olisi käynyt mielessäkään, mutta nyt olemme menossa sinne innoissamme Typyn sekä hänen kummitätinsä Maijan kanssa.
Osallistuin viime kuussa Lapsimessujen bloggaajailtaan, jossa meille paljastettiin jo hieman tulevaa sisältöä. Itselleni tärkein info oli ehdottomasti se, että miten messuilla pääsee liikkumaan vaunujen kanssa sekä miten imetys on mahdollista messuilla. Lapsimessujen järjestäjät olivat hienosti reagoineet meihin vaunuilla/muulla kulkupelillä messuilla liikkuviin ja myös itäinen sisäänkäynti on käytössä messujen ajan, joten esimerkiksi vaunuilla ei tarvitse käyttää hissiä vaan sisään pääsee suoraan messukerrokseen. Messuilla on varmasti ruuhkaa ja tungosta, joten tämä helpottaa huomattavasti messuille pääsemistä.

Tärpit lyhyesti:

- Tilaa rauhallisille imetyshetkille
- Ruuan lämmitysmahdollisuus
- Suoraan sisään itäisestä sisäänkäynnistä messualueelle ilman hissinkäyttöä
- Maksullinen, vartioitu vaunuparkki
- Paljon kivaa ohjelmaa, mm. 10 vinkkiä lapsen kantamiseen
- Hieman isommille lapsille paljon toiminnallista puuhaa
- Paljon kivoja arvontoja sekä messutarjouksia

Minulla on myös mahdollisuus arpoa teille lukijoilleni kaksi lippua tuleville messuille, joten jos haluat voittaa lipun, jätä yhteystietosi kommenttiboxiin niin olet mukana arvonnassa :) Osallistumisaikaa on keskiviikkoon 19.4.2017 klo 18.00 saakka. Tarkkailethan siis sähköpostiasi, sillä liput toimitetaan sinne sähköisesti! Liput lähtevät siis kahdelle onnekkaalle.

Onnea arvontaan ja nähdään kenties messuilla!

Pikkusiskon synttärit

Lauantaina juhlittiin pikkusiskoni Saran 9v. synttäreitä, vaikka oikea päivä onkin vasta torstaina. Hassua ajatella, että tuo pieni siskonikin on jo täti nuoresta iästään huolimatta. Synttäreillä oli paikalla kyllä myös pikkuserkkuni Aino, joka oli nelivuotias tullessaan myös ensimmäistä kertaa tädiksi. 

Siskoni kanssa meillä on aikalailla tasan 20 vuotta ikäeroa ja muutinkin kotoa pois siskoni ollessa vauva. Ilmeisesti äitini ei halunnut kotimme tyhjenevän eikö vain? ♥
Äitini luokse oli kerääntynyt joukko sukulaisia sekä naapureita. Vaikka Sara oli juhlien sankari, ei ole vaikea arvata kuka oli myös toisessa pääosassa näissä juhlissa. Typy saikin kiertää sylistä syliin ja välillä sai äitikin oikein etsiä, että missä se lapsi tällä hetkellä menee. Typy selvisi ensimmäisistä juhlistaan oikein hienosti eikä suurempia kitinöitä tullut. Ehkä uusi Cubuksesta ostettu vaaleanpunainen neulemekko vaati hieman rauhallisemman esittelyn.

Synttärisankari oli toivonut Littlest Pet Shop-kakkua, joten sellainenhan hänen täytyi saada. Onneksi äitimme on näppärä käsistään, että hän joutessaan moisen pyöräyttää. Hän onkin luvannut tehdä kakun myös Typyn nimenantojuhliin, joita vietämme todennäköisesti toukokuussa kunhan nimi on saatu päätettyä.

Perheen isompi prinsessa sai jälleen ison kasan lahjoja ja sukulaisilta tulikin hieman käytännöllisempiä lahjoja. Meidän perheeltä + Maijalta Sara saikin uuden verkkapuvun, jolla voi sitten osallistua luistelun ja baletin oheisharjoituksiin. Kuvassa näkyvä Kalevala Korun kaulakoru oli ehdottomasti yksi kauneimmista lahjoista, joita Sara sai.

Perjantaina kävimme Maijan kanssa Sellon uuden Cubuksen avajaisissa, joten se megalomaaninen ostosaalis täytyy esitellä täälläkin. Typyn uusi neulemekko sekä sukkahousut ovat sieltä ja löysihän se äitikin itselleen jotain kivaa. Palataan siis niissä merkeissä seuraavaksi!

The best blogger day @ Akvamariini

Torstaina vietettiin The best blogger daytä Akvamariinin Showroomilla ja kyseinen tapahtuma olikin Typyn ensimmäinen blogitapahtuma. Suuntasimme showroomille heti päivällä nyt kun olemme oppineet kulkemaan rohkeasti bussilla vaunujen kanssa enkä enää vain möllötä neljän seinän sisällä. Äitiystakki lensi myös kellariin ja vaihdoin päälleni vihdoin myös kevyempää vaatetusta. UGGit ja toppatakki saattaa ehkä olla jo liikaa näillä ilmoilla. 
Akvamariinilla Typy sai paljon ihastelevia katseita osakseen, sillä olihan hän ilmeisesti päivän nuorin osallistuja. Pientä itkua välillä tuli ja pakenimmekin välillä hälinää toimitusjohtajan huoneeseen imetyksen pariin. Muutoin Typy käyttäytyi oikein mallikkaasti, mitä nyt äidin herkkuhetki jäi hieman lyhyeksi.

Blogger dayssä tutustuimme jo meille tutuiksi tulleissiin tuotemerkkeihin kuten esimerkiksi Helly Hanseniin, Haglöfsiin, Niveaan sekä Sodastreamiin. Mekin saimme oman Sodastreamin testiin, sillä etenkin näin imettäessä pelkkä tavallinen vesi tökkii ja pahasti. Nyt kun maailman parhaaseen vesijohtoveteen saa kuplia, vesikin maistuu. Kävimme toki heti ostamassa muutamia makuja testiin ja tästäkin tulossa lisää juttua blogiin myöhemmin.

Uutuutena Akvamariinilla on Anastasia Beverly Hillsin meikkituotesarja, joihin ihastuin heti ensisilmäyksellä. Sain mukaani testiin tämän sarjan Glow kitin, Liquid lipstickin, Highlighting duo pencilin sekä Brow powder duon. Olin toki kuullut näistä meikeistä ja tiedän monen jo näitä kokeilleen. Itse en kuitenkaan yleensä innostu meikeistä, mutta nyt myös minun kohdalleni tuli poikkeus. Etenkin kaikki kuultoa tuovat tuotteet mm. Lumenelta ovat jo vuosia olleet heikkouteni. Jos teillä on kokemuksia Anastasian meikeistä niin kertokaa ihmeessä :)

Jos haluatte seurailla meidän kuulumisia enemmän niin muistakaahan laittaa Instagram sekä Snapchat seurantaan nimellä @Pinxedful! Tulossa on pitkästä aikaa myös arvontaa piakkoin, joten pysykään kuulolla. Ihanaa sunnuntaita kaikille ♥

Snapchat - Pinxedful

Hellurei ja ihanaa lauantaita! Nyt kun Typy vie enemmän tämän äidin aikaa ja mahdollisuudet blogin päivittämiseen ovat vähissä, halusin tulla jakamaan teille muistutuksen Snapchatista. Sen kautta tulee jaettua paljonkin kuvia meidän arjesta, sillä se onnistuu onneksi nopeasti. Snapissa minua voi siis seurata nimellä Pinxedful

Viime päivinä olemme olleet Typyn kanssa paljon liikkeellä ja Snappiin onkin tullut päivitettyä My storya poikkeuksellisen ahkerasti. Nyt kun meidänkin arki alkaa selkeästi hieman tasoittua (Lue: Typy nukkuu muuallakin kuin sylissä), saatan päästä jakamaan kuulumisia ahkerammin myös tänne blogin puolelle. Kaikkea kivaa on tullut tehtyä Typyn kanssa, kävimme mm. Akvamariin The best blogger Dayssa, Typyn kummitädin Maijan kanssa Sellossa shoppailemassa Cubus tyhjäksi sekä tänään kävimme juhlimassa Typyn tädin Sarpan 9v. synttäreitä. 

Jos siis arjen kuulumiset kiinnostaa, laittakaa tili seurantaan ja laittakaahan mullekin teidän nimimerkkejä :) Ihanaa lauantaita! ♥
Designed by FlexyCreatives