Fun, fitness and fashion

Heipsan! Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi. En ole jaksanut avata blogia, sillä työt vievät tällä hetkellä ihan älyttömästi aikaani. Ylityötunteja kertyy päivittäin enkä vapaa-ajalla osaa irtautua työajatuksista. Heti kun rauhoitun, työkuviot pyörivät päässä. Näin ei ole aikaisemmin ollut, joten olen hieman hämilläni tästä. Tämän viikonlopun (kuten kaikki edellisetkin), koitan pyhittää kaikesta irtautumiselle ja aion viettää vähemmän aikaa mm. somessa. Halusin kuitenkin tulla kirjoittamaan muutaman postauksen nyt varastoon, sillä kirjoittaminen ja asioista puhuminen on myös hyvä keino päästää kaikesta irti. 

Kuluneen viikon paras: 

Tämän viikon paras on ollut ehdottomasti tämä ihana sää. Edellisessä viikkokoosteessa pari viikkoa sitten valittelin huonoa säätä, mutta onneksi takatalvi lienee nyt vihdoin takanapäin. Olemme viettäneet paljon aikaa ulkona ja kohta varmasti lähdemmekin taas ulos. Kävimme eilen "lenkillä" prinsessan kanssa perjantain kunniaksi eli haimme Mäkkäristä jäätelöt sekä jääkahvin. Kyllä me myös oikeasti käveltiin ja päädyttiinkin jälleen meidän suosikkipaikkaan eli koskelle. Villi arvaukseni olisi, että sinne päädymme myös tänäänkin :) Tarkoitus on ottaa myös järkkäri mukaan ja kuvata urheilupuistossa kauniisti kukkivia omenapuita.

Kuluneen viikon huonoin:

Ylityötunnit ja työstressi. Prinsessa herätti minut tällä viikolla joka päivä jo kuuden jälkeen, joten työt tuli aloitettua ajoissa. Vaihtoehtona olisi toki aina aloittaa työt myöhemmin, mutta aamulla lorviminen tuntuu turhalta, kun voin kuitenkin tehdä töitä jo ennen kuin vien prinsessan päiväkotiin. Ainoa ongelma on muiden aikataulut, jotka aiheuttavat sen että palaverivarauksia on välillä myös klo 17 jälkeen. Siinä sitten pakosti päivät venyvät ja kaikki tunnit tulevat kyllä tarpeeseen, sillä hommaa on ja paineet ovat tällä hetkellä kovat.

Tänään aion: 

Ottaa iisisti, hah! Oikeasti en tiedä miten iisisti onnistun ottamaan, sillä tälle päivälle on suunnitteilla kaikkea kivaa ohjelmaa. Mieheni on luvannut viedä meidät Ikeaan ja tässä aamupäivällä on tarkoitus käydä hieman kävelemässä. Prinsessan kummisetä tulee meille tänään syömään ja grillailemaan, joten sellaistakin hauskaa on tiedossa.

Viikon ruoka: 

Päivän fiilis:

Viikon treenit:

Tällä viikolla olen testaillut paljon uutta Apple Watchiani, josta aion kertoa myöhemmin hieman enemmän. Olen käynyt juoksemassa ja kävelemässä muutamaan otteeseen ja kohtahan tässä olisi tarkoitus lähteä jälleen lenkille. Kilometrejä ei ole tällä viikolla kertynyt ihan niin paljoa, mutta yli 20 kuitenkin. Tällä viikolla olen myös syönyt huomattavasti tiukemmin ja se alkaa onneksi näkyä puntarilla. Pudotettavia kiloja kuitenkin on vielä, mutta suunta on oikea.

Viikon hankinta:

Tilasin viime viikonloppuna itselleni Apple Watch 5 seriesin kellon, sillä nyt lopulta kyllästyin ärsyttävästi toimineeseen Suunto 3 Fitness-kellooni. Kello toimi hyvin, mutta muutama ominaisuus ärsytti siinä erittäin paljon. Kellosta huomasi, että se oli kuitenkin hieman "budjettiversio" ja kaipasin kelloltani enemmän. Kenties Apple Watch ei ole urheilukelloista se paras, mutta kun edullisesti sain niin päätin ostaa. Maksoin kellosta Telian luurinmetsästyspäivillä 369 euroa. Olkoon tämä samalla synttärilahja itselleni :)

Saimme tällä viikolla myös prinsessan kanssa pari pr-lähetystä, joista etenkin prinsessa oli mielissään. Hän sai  pr-näytteenä ensimmäiset "Lollinsa" eli pienet nuket, joiden vaatteet hohtavat UV-valossa. Hän on höpissyt uusista lolleistaan jatkuvasti ja aamullakin hän tokaisi, että "äiti, voitaisiinko mennä alakertaan leikkimään lolleilla". Noh, sitten ei auttanut kuin mennä :) 

Haimme postista myös laatikollisen uutta luonnollista energiajuomaa pr-näytteenä. Soul Maté-juoma on tosiaan luonnollisempi versio energiajuomasta ja se sisältää myös kofeiinia. Tämän luvataan piristävän päivää. Limen ja mintun yhdistelmä kuulosti alkuun hieman jännältä, mutta maku oli todella onnistunut! Pieni tölkki Soul Matéeta maksaa 2,75 euroa, joten pidän itse hintaa ehkä hieman kalliina. 

Kuluneen viikon ajatus:

Tällä viikolla ajattelin paljon tulevaa viikonloppua ja kaipasin vapaa-aikaa. Selkeästi tässäkin postauksessa työstressi näkyy, joten täytyy ehdottomasti kiinnittää tähän asiaan huomiota, jotta stressi ja työtaakka ei kasva liian suureksi. Kesäloma alkaa meillä 3.7, joten siihenkin on vielä aikaa. Jos sama työtahti jatkuu niin ennen lomaa minulla on jo viikko plussaa. 

Viikon asu:

Tänään suunnittelin pitkästä aikaa laittavani päälle jotain muuta kuin kotivaatteet Ikeareissun kunniaksi. Kuviahan tästä ei vielä ole, mutta jaan niitä sitten myöhemmin. Muistin juuri myös, että olihan minulla tällä viikolla päälläni vanha mekkoni, joka minulla oli päällä prinsessan nimiäisissä. Jaoin tämän kuvan IG Storiesin puolella ja asu sai kovasti kehuja siellä. Kieltämättä tämä mekko on yksi lemppareistani, sillä se on riittävän pitkä ja sopivan rento ja tyylikäs. 

Mitä teidän viikkoon on kuulunut?

Lue edellinen postaus: Näin kasvatat näkyvyyttä Instagramissa

Seuraa minua Instagramissa @pinxedful

Instagramin algoritmi ja sen toiminta on yksi asia, joka ainakin itseäni hämmentää hyvin suuresti.  Algoritmi muuttuu ja päivittyy jatkuvasti "machine learningin" myötä eli algoritmi oppii käyttäytymisestäsi jatkuvasti. Aikaisemmin Instagram näytti käyttäjien kuvia julkaisujärjestyksessä, mutta nykyään algoritmi poimii kuvavirtaasi kuvia sen mukaan miten itse ja toinen osapuoli Instagramissa käyttäytyy. Itse tykkäsin kovasti siitä, että näin kaikkien seuraamieni käyttäjien julkaisut aina aikajärjestyksessä. Nykyään osa sisällöstä on "piilotettu" minulta jos algoritmi kokee sisällön sellaiseksi, ettei se kiinnosta minua. Tähän vaikuttaa mm. julkaisujen tykkääminen ja kommentointi. Jos en tykkää/kommentoi tietyn käyttäjän julkaisuja eli Instagramin mukaan "reagoi" niihin, kyseisen käyttäjän kuvia näytetään vähemmän tai ei jopa ollenkaan minulle. Algoritmi myös määrittelee sen mitkä kuvat nostetaan kuvavirtaani ensimmäisenä ja useimmiten vaikka kuva olisi julkaistu jo muutama päivä sitten.

Instagramia käyttäessä kannatta muistaa että kyseessä on sosiaalinen media. Tällä tarkoitan sitä, että Instagram haluaa käyttäjiensä välille sosiaalista vuorovaikutusta. Tämä tarkoittaa sitä, että saadaksesi näkyvyyttä omille kuvillesi, myös sinun itsesi tulee olla aktiivinen Instagramissa eli tykkää, tallenna ja kommentoi muiden käyttäjien mieleisiä julkaisuja ja ole vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Näin toimimalla varmistat sen, että näet jatkossakin sinulle mieleistä sisältöä ja muut käyttäjät näkevät omaa sisältöäsi. Muiden käyttäjien kuviisi tekemät tykkäykset, tallennukset ja kommentit nostavat oman kuvasi näkyvyyttä ja kuvasi näkyy algoritmin ansiosta paremmin avainsanoissa (hashtagit), aloitussivulla sekä suositelluissa sisällöissä. 

Instagramin julkaisusta tykkääminen eli käyttäjän kuvasta tykkääminen on yksi Instagramin perustoiminnoista ja varmasti jokaiselle kommentoinnin lisäksi se tutuin. Kuvasta tykkääminen tapahtuu joko tuplanäpäyttämällä kuvaa nopeasti tai klikkaamalla kuvan alapuolella näkyvää sydäntä.  Sydän muuttuu punaiseksi silloin kun kuva on tykätty. Instagramilla on käynnissä kokeilu, jossa osalta käyttäjiltä on piilotettu kuvien tykkäysmäärät. Omien kuvien saamat tykkäykset näkyvät kyllä, mutta muiden tykkäysmäärät eivät näy testiryhmäläisille. Mielestäni tämä olisi ihan tervetullut uudistus, joka toivottavasti poistaisi sosiaalisen median aiheuttamia paineita etenkin nuoremmilta käyttäjiltä.

Instagramin julkaisujen tallentaminen on kenties monelle hieman tuntemattomampi toiminto, mutta tämä kyseinen toiminto mahdollistaa mieleisten kuvien tallentamisen omiin Instagramin kansioihisi, jolloin voit halutessasi palata katselemaan tallentamiasi kuvia. Kuvan tallentaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuva tallentuisi laitteellesi vaan kuva pysyy edelleen vain Instagramissa. Jos julkaisusi tallennetaan, tämä nostaa kuvasi näkyvyyttä. Julkaisun tallentaminen tapahtuu kuvan alalaidassa olevasta lipukkeesta ja kun lipuke näkyy mustana, kuva on tallennettu.

Julkaisujen kommentointi on toinen Instagramin perustoiminnoista. Kommentointi tarkoittaa luonnollisesti sitä, että toinen käyttäjä kommentoi kuvaasi. Tällä hetkellä vallitsee tieto, että kaikki kommentit riippumatta niiden pituudesta tai sisällöstä vaikuttaisivat kuvan näkyvyyteen, kun taas aiemmin olen kuullut puhuttavan siitä, että algoritmi huomioisi vain "riittävän pitkät" kommentit eli minimissään neljän sanan kommentit eikä hymiöitä laskettaisi tähän mukaan. 

Jos haluat maksimoida sisältösi näkyvyyden, varmista että tuotat "oikeanlaista" sisältöä kohderyhmällesi. Jos yleisösi on suomalaista, tee sisältöä suomalaisille. Jos yleisösi koostuu perheellisistä, perhekeskeinen sisältö toimii todennäköisesti hyvin. Yleisösi käyttätymistä ja rakennetta voit seurata Instagramin tilastojen kautta. Sieltä näet paljonko julkaisujasi seurataan tiettyinä kellonaikoina ja mistä seuraajasi tulevat (kaupungit/maat) suurimmaksi osaksi. Lisäksi näet minkä ikäistä yleisösi on ja koostuuko yleisösi pääasiassa naisista vai miehistä.

Muita muistettavia asioita näkyvyyden kannalta on julkaisemisen ajankohta, kommentteihin vastaaminen, hyödynnä myös Stories-osion sisältöä tekemällä esimerkiksi kyselyitä ja reagoi myös muiden käyttäjien julkaisuihin. Pidä myös kiinni suhteellisen samasta postausrytmistä eli jos julkaiset kuvan kerran päivässä, julkaise jatkossakin kuva päivittäin. Muutokset postausaktiivisuudessa saattavat laskea näkyvyyttäsi. 

• Tykkää, tallenna ja kommentoi muiden julkaisuja
• Vastaa kuviesi kommentteihin
• Reagoi muiden käyttäjien tarinoihin
• Lisää sisältöä omiin tarinoihisi 
• Julkaise sisältöä säännöllisesti - oli se sitten kerran päivässä tai kerran viikossa
• Seuraa milloin julkaisusi tavoittaa parhaiten ja pyri julkaisemaan sinä ajankohtana
• Kohdenna sisältösi oikein eli esimerkiksi tee suomenkielistä sisältöä suomalaisille

Kuluneen viikon paras: 

Paluu hieman normaalimpaan arkeen. Prinsessa meni eilen päiväkotiin pitkästä aikaa ja se teki varmasti meille molemmille hyvää. Hän on ikävöinyt kavereitaan ja voi miten iloinen pieni päiväkodista eilen kotiutuikin. Itsehän ikävöin prinsessaa ensimmäisen kerran jo klo 13 ja olihan se outoa olla kotona yksin piiiitkästä aikaa näin kahden kuukauden jälkeen. Työnteko tulee varmasti myös helpottumaan, kun pystyn keskittymään ihan täysin vain työntekoon.

No tämä sää. Vaikka eletään jo toukokuun puoliväliä, ulkona sataa jatkuvasti räntää vaikka aurinko paistaa samalla. Toivottavasti kevät alkaa kunnolla pian!

Ottaa rennosti rankan työviikon jälkeen. Ylityötunteja kertyi tälle viikolle 5 tuntia, joten päivät ovat venyneet kuin huomaamatta. Onneksi etätyön tekeminen kuitenkin säästää aikaa ja muutoin käyttäisin työmatkoihin päivittäin 2 tuntia.

Viikon ruoka: 

Päivän fiilis:

Viikon treenit:

Tällä viikolla kävelylenkit vaihtuivat juoksuun pitkästä aikaa ja juoksukilometrejä onkin tullut tähän mennessä noin 10. En pidä juoksusta ollenkaan ja yllätinkin itseni aikaisemmin tällä viikolla juoksemalla ihan tappolenkin. Ajallisesti tai kilometreissä mitattuna lenkki ei ollut kummoinen, mutta lenkki oli sitäkin tehokkaampi. Lenkin juoksin tyylillä juokse täysiä - kävele ja lepää - juokse jälleen täysiä ja toista kotiin saakka. Juuri tällainen juoksu nostaa varmasti parhaiten kestävyyttä Megazonessa, mutta ai että minä inhoan tällaisia treenejä. 

Viikon hankinta:

Nettishoppailtiin eilen prinsessan kanssa, sillä hän halusi ehdottomasti oman kaulakorun. Hän on lainaillut vanhoja kaulakorujani ahkerasti ja yksi niistä rikkoutuikin (ei haittaa, kun en enää käyttänyt), mutta hän ilmoitti haluavan myös ihan ikioman. Päätimme siis tehdä pienen tilauksen H&M:lle ja tilasin itselleni myös yhdet uudet lakanat.

Kuluneen viikon ajatus:

Tällä viikolla ajatukset ovat pyörineet takatalvessa. Tänäänkin aamulla lumi oli jälleen maassa ja aamulle suunniteltu juoksulenkki siirtyi toiseen ajankohtaan. Tällä hetkellä ulkona sataa vettä ja toivon, että ilma kirkastuisi vielä iltaa kohti.

Viikon asu:

Tällä viikolla päällä on ollut pelkästään koti- tai treenivaatteet eli kovinkaan kummoisia asuja ei taaskaan ole ollut päällä. Koska kotoilen paljon, etsinnässä on hyvät uudet kotileggarit. Jos siis tiedät mistä saa parhaan hinta/laatusuhteen legginsit, saa vinkata!

Kävin sunnuntai-iltana kuvaamassa näitä upeita kukkia kotimme lähellä Hiidenkivenpuistossa. Roihuvuoren kirsikkapuisto on normaalisti ollut suosikkipaikkani kuvata kirsikkapuita, mutta tänä vuonna puistoon lähteminen ei missään nimessä ollut vaihtoehto. Moni onkin varmaan nähnyt iltapäivälehtien otsikot kirsikkapuistossa vallinneesta tungoksesta ja siitä, että turvavälit on jälleen unohdettu. Vaikka rajoituksia ollaankin hölläämässä, on silti syytä muistaa tilanteen olevan edelleen "päällä" ja ylimääräisiä kontakteja tulisi välttää. Itselläkin alkaa eristäytyminen tökkiä, mutta nyt pitää vain jaksaa. Toivottavasti nämä kuvat tuovat iloa teidän päiväänne 💖

Kävitkö sinä kuvaamassa kirsikankukkia?

Meidän äitienpäivä oli rauhallinen ja vietimme suurimman osan päivästä kotona. Aamulla sain nukkua pitkään (eli melkein kymmeneen) ja sain herätä lapseni iloiseen huutoon "äitiii, olen ostanut sinulle kukkiaaaa". On sanomattakin selvää, että oli ihana herätä näin ja ulkonakin paistoi kauniisti aurinko. Aamupala oli katettu minulle valmiiksi alakertaan ja pöydässä odotti kaikkia lempiherkkujani eli patonkia, ilmakuivattua kinkkua sekä mozzarellaa. Kyllä perheeni tietää mistä tykkään. 

Päivällä vietimme aikaa myös terassilla ja saimme nauttia auringosta. Onneksi näin, sillä tänään ulkona onkin satanut räntää ja eilinen kaunis päivä on muisto vain. Ihanaan päivään kuului myös wolttaaminen ja tilasimmekin suosikkiruokaani siipiä. Onneksi mieheni on myös oppinut pitämään siivistä pitkällisen "koulutuksen" myötä ja nykyään syömmekin siipiä melkein viikoittain.

Myöhemmin illalla kävimme vielä kuvaamassa kirskikkapuiden kukintaa kotimme lähellä ja sain nauttia kuvaamisesta aivan ylhäisessä yksinäisyydessäni. Viime vuonna kävimme äitienpäivänä Roihuvuoren kirsikkapuistossa, mutta tänä vuonna tungokseen lähteminen ei ollut missään nimessä vaihtoehto. Onneksi kauniita puita löytyy muualtakin ja löytämämme kuvauspaikka olikin jopa paljon parempi kuin kirsikkapuisto.

Toivottavasti teillä kaikilla muillakin äideillä oli ihana äitienpäivä 💖

Vappu ei ole koskaan ollut itselleni tärkeä juhlapäivä, sillä en jotenkin jaksa innostua vappuperinteistä. Lapsena tietysti tykkäsin palloista ja serpentiineistä, mutta esimerkiksi Ullanlinnanmäelle minun raahaamiseni on ollut täysi mahdottumuus. Nuorempana muistan käyneeni Ulliksella perheeni kanssa, mutta itselleni se ei ole ollut koskaan välttämättömyys. Tosin olenkin pohjoisesta kotoisin eikä etelän vappuperinteet ole ehkä siksi tuntuneet niin omilta. 

Tänä vuonna vappu oli poikkeuksellinen koronatilanteen vuoksi enkä voi väittää olleeni harmissani tästä. Itselleni sopi vallan mainiosti, että juhlimme vappua kotona oman perheen kanssa grillaten. Prinsessa sai itselleen kaksi vappupalloa, joista oli selkeästi hänelle paljon iloa. Oman vappuni kohokohta oli ehdottomasti vappugrillailut, sillä odotin malttamattomasti grillikauden avaamista. Olisi ollut ihana kyllä pyytää esimerkiksi Laura perheineen meille grillaamaan, mutta jätetään se myöhempään. 

Meidän vappumme oli tosiaan rauhallinen ja moni muu vappu onkin kulunut muualla. Vuonna 2016 vietimme vappua Lontoossa, sillä vapun vuoksi saimme silloinkin yhden ylimääräisen vapaapäivän töistä ja se mahdollisti meille pidemmän viikonlopun aivan ihanassa paikassa. Myös lapsen syntymän jälkeen vaput ovat olleet rauhallisia.

Tänä vuonna avasimme grillikauden erilaisilla pihveillä sekä ribseillä. Myös tänään on tarkoitus tehdä ribsejä slow cooked-metodilla, joka tarkoittaa nimensä mukaisesti hidasta kokkausta. Kun aloitamme ribsien tekemisen nyt, pääsemme syömään lihaa illalla. Tarkemman reseptin voit kurkata vanhan blogini puolelta täältä Slow cooked ribs-tekstin alta. Vapun kunniaksi joimme myös hieman kuohuvaa, joka toi normaaliin arkeen mukavaa vaihtelua.

Nyt kun olen joka päivä kotona töissä, meikkaaminen on jäänyt arjesta kokonaan pois. En edes muista milloin meikkasin viimeksi. Kotoiluajan aikana olen tainnut meikata kerran itseäni piristääkseni ja sitä edellisen kerran maaliskuussa, kun olin viimeisen kerran konttorilla. Oletteko te muuten meikanneet tänä aikana vai kokeneet sen turhana kuten minä?

Vapun kunniaksi etsin myös ylioppilaslakkini päähän, joka oli kuulemma kapteenin hattu prinsessan mukaan. Valmistuin ylioppilaaksi itsenäisyyspäivänä vuonna 2008 ja voi apua miten pitkä aika siitäkin on! Lukion jälkeen hain kauppakorkeakouluun Ouluun opiskelemaan, mutta jo hakuprosessin aikana totesin ettei se ole minua varten. En päässyt sisään, mutta myöhemmin onneksi löysin nörttiharrastuksieni kautta IT-alan, jossa olen nyt työskennellyt liki 5 vuotta. Minulla on myös opiskelupaikka Vaasan yliopistossa ja voisin ja haluaisin valmistua sieltä joskus kauppatieteiden maisteriksi. Toivottavasti Vaasan yliopisto alkaa panostamaan etäopiskeluun, sillä lähiopiskelu Vaasassa ei tulisi enää kysymykseen. 

Siitä onkin aikaa, kun olen viimeksi kuukausi koosteen julkaissut, joten kerrataas pitkästä aikaa hieman mennyttä kuukautta. Viime kuu ei ollut se paras millään mittarilla ja koko huhtikuu vierähti ohi ihan yhdessä hujauksessa. Vallitsevan tilanteen vuoksi moni päivä oli keskenään identtinen ja blogiin on ollut vaikea keksiä sisältöä. Olen postannut kuvia Instagramiini (@pinxedful) paljon aktiivisemmin viime aikoina ja olenkin tykästynyt Instaan yhä enemmän. Aikaisemmin Instagram oli itselleni vähän sellainen, että se "piti olla" ja olenkin käyttänyt samaa tiliä ja nimimerkkiä vuodesta 2012. En ole kuitenkaan halunnut vaihtaa nimimerkkiäni, sillä vaikka se ei liity blogini nimeen mitenkään, se muistuttaa minua kuitenkin Irc-Gallerian ajoistani, jolloin minut löysi (ja löytää muuten kyllä edelleen) nimimerkillä Pinxu. Tätä nimimerkkiä käytin pitkään myös Megazonessa, mutta nykyään pelaajakortistani löytyy pilailunimenä Discomake, joka taasen oli yksi pilailuhahmoistani WoWissa.

Viime kuu oli kissamme poismenon myötä kokonaisuudessaan niin surullinen, että huhtikuusta on vaikea keksiä kohokohtaa. Kaikesta huolimatta nautin kuitenkin suuremmin uskomattomasta määrästä valoa ja lämpimistä päivistä, jotka tarjosivat mahdollisuuden irtautua ajatuksista lenkeillä. Lenkkeilystä onkin tullut itselle tärkeä asia, jota harrastankin nykyään päivittäin. Tälläkin viikolla plakkarissa on jo 20 lenkkikilometriä!

Vaikka teimmekin kaiken Teukan pelastamiseksi, huomaan silti ruoskivani itseäni hänen kohtalostaan. Jossittelu valtaa aina ajoittain mielen, vaikka se ei enää häntä tuo takaisin ja tiedän tehneeni kaikkeni toisen eteen. 

Toukokuusta toivon lämmintä ja aurinkoista, sekä erityisesti toivon että koronatilanne pysyy maltillisena jatkossakin vaikka tauti pysyykin meidän riesanamme vielä pitkään. Prinsessa palaa päiväkotiin parin kuukauden tauon jälkeen ja hän odottaakin kovasti, että pääsisi taas leikkimään kavereidensa kanssa. Täytyy kyllä myöntää, että on ollut melkoista härdelliä nämä pari kuukautta, kun olen hänen kanssaan tehnyt etätöitä. 

Meidän perhettä kohtasi viime viikolla suuri suru, kun jouduimme päästämään rakkaan lemmikkimme Teukan autuaammille metsästysmaille. Teukka sairastui äkillisesti ja vaikka teimme kaikkemme hänen hoitamisekseen, parannuskeinoa ei löytynyt. 

Teukan oireilu alkoi ensimmäisen kerran maaliskuussa, jolloin käytimme häntä pissavaivojen vuoksi ensimmäisen kerran eläinlääkärissä. Sillä kerralla tuo kerta jäi ainoaksi ja saimme ohjeet vaihtaa herran ruokavalio. Vaiva kuitenkin uusi kuukauden päästä ja tällä kertaa virtsatiet olivat tukossa eikä pissaaminen onnistunut.

Huhtikuussa kävimme ensimmäisenä Evidensiassa päivystyksessä, josta saimme hieman epämääräiset ohjeet Teukan hoitoon. Teukka oli katetroitu Evidensiassa ja saimme hänelle pissaamista helpottavat lääkkeet. Pissaamattomuusvaiva uusi heti seuraavana päivänä ja edessä oli jälleen uusi eläinlääkärireissu. En kuitenkaan ollut tyytyväinen Evidensian toimintaan (en suosittele viemään eläintäsi sinne jos se on sinulle tärkeä) ja päätimme vaihtaa käynnit Viikin yliopistolliseen pieneläinsairaalaan. Siellä Teukka sai hyvää hoitoa ja uudet, nopeammin vaikuttavat lääkkeet. Jälleen kerran vaiva kuitenkin uusi seuravaana päivänä ja kierre oli alkanut. 

Tunnelin päässä näkyi kuitenkin valoa, sillä seuraavana päivänä Teukka pissaili laatikkoon, joskin pieniä pissoja kerrallaan, mutta kuitenkin niin paljon että uskalsin laskea sen pissaamiseksi. Kuitenkin päivä tämän jälkeen pissaaminen ei jälleen onnistunut ja pelko alkoi kalvaa. Käytimme Teukkaa vielä kahtena päivänä Viikin pieneläinsairaalassa katetroinnissa ja kokeilimme kaikki mahdolliset lääkkeet, mutta viimeisellä kerralla Teukalla diagnosoitiin virtsaputken ahtauma. Koska ahtauma oli niin ylhäällä, se poissulki mm. penisamputaation hoitokeinona. Vaihtoehdoksi jäi päästää Teukka autuaammille metsästysmaille. 

Veimme Teukan viimeiselle matkalleen Viikkiin viime viikon tiistaina. Sain pitää Teukkaa sylissä sen aikaa, kun hän nukahti syliini rauhoituksen myötä. Sain sanoa hänelle rauhassa vielä hyvästit ennen kuin hänet vietiin vielä jatkotoimenpiteisiin. Teukan rakko oli jälleen täynnä kun vein hänet Viikkiin ja katetrointi olisi toki hänelle jälleen sen päivän lisäaikaa tuonut, mutta samalla katetrointi ärsytti joka kerta virtsaputkea ja samalla pahensi vaivaa. Eläinlääkärit maksoivat meille noin 2000 euroa ja olisin antanut mitä vain, että olisimme saaneet pitää Teukan luonamme. 

Teukka tuli meille tammikuussa 2016 ja hän olisi täyttänyt kesällä 5 vuotta. Hän olisi siis nuori kaveri vielä ja olisin halunnut hänen kasvavan vanhaksi yhdessä meidän prinsessan kanssa. Teukka oli kova poika metsästämään Invisibobble-ponnareita sekä pihvitikun paloja. Viimeisinä päivinään Teukka oppi myös tykkäämään ulkoilusta, joka ei aiemmin valjaiden kanssa onnistunut millään. Eniten tässä tilanteessa ärsytti myös se, että Teukka oli päällisin puolin muutoin aivan normaali, mutta hän ei vain saanut pissattua. Ilman pissaamista ei kuitenkaan voi elää.

Teukka tuhkattiin yhteistuhkauksessa muiden eläinten kanssa, sillä haluan uskoa että nyt hänellä on paljon leikkikavereita siellä missä hän onkaan 💖 Aiomme teettää Teukasta muistotaulun seinällemme hääkuvamme viereen, jotta voimme muistella häntä aina 💖 Ikävä on ollut valtava ja olo on hieman jo viime viikosta helpottanut. Teukka oli kuitenkin perheenjäsen siinä missä muutkin ja hänestä oli valtavan vaikea päästää irti, vaikka se olikin parasta kaikille tässä tilanteessa. Tätäkin postausta kirjoitan valtavat kyyneleet silmissä, sillä Teukan kuolema sattuu edelleen todella paljon. Ikävä on ja rakastan 💖