Kirjoittelin teille vähän aikaa sitten ensimmäisistä raskausviikoista ja nyt on aika käydä läpi raskausviikot 11-15. Olen voinut hyvin koko raskauden ajan ja niin kävi myös raskausviikoilla 11-15. Alkuraskaus ei tuntunut itsestäni juuri miltään ja ilman positiivista raskaustestiä ja lisääntynyttä väsymystä en olisikaan huomannut mitään. Lisäksi yhtenä oireena koin myös aamuisen näläntunteen, jonka taltuttamiseen vaadittiin kaksi aamupalaa.
Meidän aamurutiinit ovat olleet pitkään jo vakiintuneet eli nousemme viimeistään noin klo 7.30 ja klo 8 lähden viimeistään viemään meidän neitiä päiväkotiin. Hän syö aamupalan päiväkodissa ja itse syön aamupalan palattuani päiväkodilta. Kuitenkin nyt raskauden ensimmäisellä kolmanneksella olin aamuisin niin nälkäinen, että jouduin usein syömään toisen aamupalan noin klo 10 aikaan. Onneksi tietysti näin päin, että olin nälkäinen aamupahoinvoinnin sijaan ja muutenkin olen todella kiitollinen siitä, että raskaus on mennyt tälläkin kertaa todella oireettomasti.
Aamuisin olen myös kärsinyt tukkoisesta nenästä, joka itseasiassa on jatkunut tähän päivään saakka. Nenä on pakko niistää aamulla, mutta päivän aikana en koe nuhaa tai tukkoisuutta eli tämä oire esiintyy ainoastaan aamuisin.
NISKATURVOTUS ULTRA
Ensimmäinen kunnallinen ultra osui meillä myös näille viikoille ja kävimmekin niin kutsutussa niskaturvotusultrassa. Tässä raskaudessa kaikki ultrat on tehty Bulevardilla, kun edellisessä raskaudessa kävimme Jorvissa. Ultrassa käynti on aina jännittävä kokemus ja jännitin tätäkin ultraa paljon etukäteen. Ultraus sujui kaikin puolin hyvin ja meidän pienellä oli kaikki hyvin. Osallistuimme myös trisomia-seulontoihin ja myöhemmin saimme tietää riskiluvut. Ultraus itsessään tuntui ehkä hivenen epämiellyttävältä, sillä ultrauslaitetta painettiin ymmärrettävästi vatsaan melko kovaa.
Tässä vaiheessa emme vielä kertoneet raskaudesta kuin lähimmille, joista suurin osa jo tiesikin raskaudesta. Halusimme odottaa viikon 12 yli hieman kauemmille sukulaisille kerrottaessa ja lopuillehan julkistimme raskauden vasta rakenneultran jälkeen. Ultrassa käydessämme olin viikolla 13.
Kävimme ultran jälkeen vielä viettämässä yhdessä aikaa Helsingin keskustassa ja siitä tulikin meille pieni perinne kummallekin ultrakäynnille ? Liikumme harvemmin keskustassa varsinkaan kahdestaan, joten oli kiva hieman puuhastella vähän erilaisia touhuja keskellä arkipäivää. Postasin Instagramiini tältä päivältä kuvan eikä kukaan osannut onneksi ihmetellä miten me hengailemme Bulevardin tuntumassa keskellä työviikkoa kahdestaan ?
NÄKYYKÖ MASU?
Tammikuussa tein myös muutaman vaatekamppiksen ja stressasin kovasti, että näkyykö kuvissa jo pieni raskausvatsa. Turvotus alkoi olla etenkin iltaisin melkoista ja kovasti hyvä ystäväni väitti raskauden jo näkyvän. Vatsa pysyi kuitenkin mielestäni näillä viikoilla hyvin piilossa, vaikka se tulikin esiin nopeammin tässä toisessa raskaudessa verrattuna ensimmäiseen raskauteen.
Raskausviikot 11-15 sujuivat siis kaikin puolin hyvin vaikka välillä aika tuntuikin menevän hitaasti eteenpäin. Nyt toki ollaan jo paljon pidemmällä raskaudessa eikä työpäiviäkään ole enää ihan liiaksi jäljellä. Seuraavaksi oli tarkoitus kirjoitella teille varhaisultrasta tarkemmin, jossa kävimme viikoilla 7 + 3.
