Tällä hetkellä täällä mennään jo yli 30+ viikkojen ja viimeisellä raskauskolmanneksella, mutta kerrotaas ensin tarkemmin miten raskausviikot 21-26 sujuivat. Tällä hetkellä tuntuu, että raskaus on yhtäkkiä sujahtanut todella pitkälle, vaikka viikko 21 oli etenkin sellainen, että se ei tuntunut koittavan koskaan. Meillä oli tiedossa rakenneultra juuri tuolloin ja odottavan aika on tunnetusti pitkä.
RAKENNEULTRA VIIKOLLA 21 JA RASKAUSJULKISTUS
Olin varannut rakenneultran meille aivan viikon 21 alkupuolelle ja pääsimmekin osallistumaan siihen yhdessä mieheni kanssa. Suureksi iloksemme rakenneultrassa pienellä oli kaikki hyvin ja tällöin saimme myös tietää odottavamme poikavauvaa. Itselläni oli ehkä enemmän tyttöfiilis ennen ultraa, vaikka vatsani onkin enemmän ”poikavatsa”. Siltä se muuten näyttää edelleen!
Raskausuutisen tohdimme julkistaa rakenneultran jälkeen ja lisäksi raskaus alkoi olla näillä viikoilla jo niin ilmiselvä, että olisi ollut vain ajan kysymys kun raskautta ei voi enää piilotella kuvakulmilla asukuvissa. Lisäksi halusin totta kai jakaa iloisen uutisemme, mutta tosiaan vasta sitten kun raskaus olisi tarpeeksi pitkällä. Tein ensimmäisen positiivisen raskaustestin aivan marraskuun alussa, joten pitkään salaisuus säilyikin.
VÄSYMYSTÄ JA MATALIA RAUTA-ARVOJA
Läpi raskauden jatkunut väsymys oli edelleen vahvasti läsnä näillä raskausviikoilla ja rautakuurista huolimatta väsymys tuntui vain pahentuvan. Ei toki ole realististakaan odottaa rauta-arvojen paranemista raskauden aikana, mutta toive oli totta kai että arvot eivät laskisi enää niin rajusti. Arvoja on seurattu koko raskauden ajan tarkasti verikokeissa ja tästä olenkin erittäin iloinen, että ferritiiniarvot otettiin neuvolassa vakavasti jo heti ensikäynnistä lähtien. Esimerkiksi työterveydessä ferritiinimittaukseen pääsy oli silkka mahdottomuus.
Hoitajien lakko aiheutti näillä viikoilla myös päänvaivaa, sillä juuri viikolla 26 minulla olisi ollut varattuna toinen sokerirasitus, laaja verenkuva sekä sikiön veren vasta-aineiden tarkistus. Näistä kaksi ensimmäistä eivät ole niin tärkeitä, mutta sikiön veren vasta-aineet ovat sellaisia, jotka on katsottava viimeistään tietyillä viikoilla. Sain onneksi käytyä labrassa kuitenkin pääsiäisen jälkeen ja samalla selvisi, että en onneksi tule tarvitsemaan anti-d-suojausta. Samassa mittauksessa myös selvisi, että ferritiini oli laskenut 23 -> 6 eli arvo alkaa olla jo melko olematon. Sain onneksi myös luvan jatkaa rautakuuria. Sokerirasitus on edelleen käymättä, mutta se ei ole onneksi niin kiireellinen.
VAUVAVAKUUTUS?
Rakenneultran jälkeen oli aika pohtia myös vauvavakuutusta ja se oli itselleni selvää alusta asti, että sellaisen tulen tässäkin raskaudessa hankkimaan. Esikoisellamme on myös ollut yksityinen sairauskuluvakuutus jo hänen raskausajastaan lähtien ja haluan ehdottomasti vakuuttaa kummatkin lapseni. Esikoisen vakuutus on ollut lopulta melko vähällä käytöllä, mutta muutaman kerran se on ollut korvaamaton apu, kun julkiselle ei ole päässyt. Meidän lastemme vakuutukset ovat Pohjola Vakuutuksessa ja syntyvän lapsen vakuutus maksaa meillä noin 500 euroa/vakuutuskausi. Esikoisemme vakuutus on hieman edullisempi ja se maksaa noin 300 euroa/vakuutuskausi. Vakuutukset ovat kalliita, mutta tarvittaessa pääsemme hoitoon samantien ilman jonottamista esimerkiksi Pikkujättiin ja omavastuu vakuutuksissa on 100 euroa/vakuutuskausi eli maksamme omavastuun vain kerran vuodessa mikäli käytämme vakuutusta.
VAUVAN LIIKKEET VOIMISTUVAT
Kaikenkaikkiaan raskausviikot 21-26 sujuivat siis ilman sen suurempia ongelmia ja näillä viikoilla huomasin vauvan liikkeiden selkeästi voimistuvan. Itselläni meni melko myöhään se, että uskalsin olla varma vauvan liikkeistä, mutta pikkuhiljaa näillä viikoilla liikkeitä alkoi tuntumaan jo paljon selkeämmin. Itselläni istukka on edessä ja vaikka tiesin miltä vauvan liikkeet tuntuvat, liikkeet jäivät silti helposti piiloon istukan taakse.
